Rohkaisua ja realismia: Työelämäkoulutusta turvapaikanhakijoille

Author: 
Taina Renkonen
"Itselle täysin arkipäiväinen tiedonjyvänen saattoi mullistaa toisen maailman."

”Miten Suomessa maksetaan veroja?” kysyy eritrealainen turvapaikanhakija IOM:n kouluttajilta työelämäkoulutuksessa vastaanottokeskuksessa. Suomalaisessa verotuskäytännössä riittää ihmeteltävää, sillä Eritreassa on tapana saada maksetut verot takaisin, kun työsuhde päättyy.

Kouluttajana oli mieluista huomata kuinka suuri tiedonhalu turvapaikanhakijoilla oli saada tietää lisää suomalaisen työelämän perusteista.

Taitoarvioinneista vauhtia työelämään

Työelämäkoulutukset toteutettiin osana pilottihanketta Euroopan Unionin rahoittaman EU:n sisäisten siirtojen ohjelman alla.

TE-keskukset ja kunnat vastaavat turvapaikan saaneiden työelämään siirtymistä tukevien kotoutumiskoulutusten järjestämisestä. Kuitenkin myös päätöstään odottavat turvapaikanhakijat tarvitsevat faktoihin perustuvaa ja helposti lähestyttävää tietoa suomalaisesta työelämästä. Pilotilla vastattiin juuri tähän tarpeeseen.

Tavoitteena on auttaa uusia tulijoita tunnistamaan oma osaamisensa ja siirtymään työelämään. Pilotin yhteydessä IOM:n maatoimistot lähtömaissa keräsivät EU:n komission kehittämällä taitoarviointityökalulla EU:n ulkopuolelta saapuneiden turvapaikanhakijoiden taitoja, tavoitteita, koulutustaustaa ja edeltävää työkokemusta ennen siirtymistä vastaanottavaan maahan.

Suomessa pilottihankkeen kohderyhmänä olivat syyrialaiset ja eritrelaiset turvapaikanhakijat, jotka ovat saapuneet maahan osana EU:n sisäisiä siirtoja vuoden 2017 toisella puoliskolla . Jo Italiassa ja Kreikassa he olivat osallistuneet taitoarvioinnin ensimmäiseen vaiheeseen ja koonneet tiedot taustastaan ja tavoitteistaan IOM:n työntekijän avustuksella sähköiseen muotoon.

Itse koostettu tieto omasta osaamisesta voi tukea turvapaikanhakijaa myöhemmin esimerkiksi CV:n teossa.

Perustietoja suomalaisesta työelämästä

Jatkona lähtömaissa tehdyille taitoarvioinneille ja Suomeen saapumiselle toimivat IOM:n järjestämät työelämäkoulutukset. Kun omat lähtökohdat on kartoitettu, on aika orientoitua siihen, kuinka päästä kiinni työelämään uudessa asuinmaassa.

Missä vaiheessa turvapaikanhakijan on luvallista tehdä töitä? Mistä työpaikkailmoituksia löytää ja millaisia töitä on tarjolla? Mitä asioita työsopimuksessa pitää mainita? Mistä saa apua, jos työnantaja jättääkin palkan maksamatta?

Työnhaku voi olla kuluttava prosessi suomalaisellekin. Täysin erilaisesta yhteiskunnasta tulevalle ja suomea taitamattomalle turvapaikanhakijalle haasteet ovat moninkertaiset.

On myös hyvä huomata, että turvapaikanhakijoiden kirjo on laaja. Joistakin jo sähköinen työnhaku voi tuntua science fictionilta. Pidemmälle koulutettujen huolenaiheena saattaa puolestaan olla, kuinka he pystyvät hyödyntämään ja täydentämään koulutustaan Suomessa.

Epävarmuutta eristyksissä

Työelämäkoulutuksille oli selkeästi tilausta, sillä ne houkuttelivat luokkahuoneet täyteen innokkaita osallistujia, yhteensä 120 henkilöä. Stressi omasta turvapaikkaprosessista ja vähäiset yhteydet suomalaiseen yhteiskuntaan loivat kuitenkin näköalattomuutta.

”Kaikki tämä on todella mielenkiintoista, mutta miten me voimme saada töitä niin kauan kuin asumme täällä vastaanottokeskuksessa eritystyksissä kaikesta?”

Ahdistus tulevasta leimaa kaikkien turvapaikanhakijoiden elämää, mutta pilottivastaanottokeskuksen asukkaiden haasteena on myös heidän etäinen sijaintinsa palveluista ja työpaikoista. Mikäli töitä löytyy, sijaitsee työpaikka yleensä kauempana. Tällöin muutto on käytännössä ainoa vaihtoehto.

Turvapaikanhakijat saattavat kohdata työperäistä – ja muuta hyväksikäyttöä, usein koska tuntemus yhteiskunnasta ja omista oikeuksista on heikko. Tiedetään esimerkiksi tapauksia, joissa turvapaikanhakijan hankalaa tilannetta on käytetty hyväksi, ja työssäkäynnin mahdollistavista asumisjärjestelyistä on veloitettu kohtuuttomia summia.

Ei mitä tahansa työtä vaan oikeudenmukaista työtä

Työperäisen hyväksikäytön tunnistaminen oli yksi koulutuksen teemoista. Yhteiskuntaa ja kieltä taitamattomien henkilöiden oikeuksia on helpompi rikkoa ja olla noudattamatta työntekijöitä suojaavia lakeja kuin esimerkiksi suomalaisten. Tästä on seurannut ristiriita: turvapaikanhakijoiden intoa päästä kiinni työelämään varjostavat hyväksikäytön ja väärinkäytösten riskit.

Koulutustilaisuuksissammekin monet osallistujista olivat kiinnostuneita mahdollisuuksista työharjoitteluihin tai -kokeiluihin. Vastaanottokeskuksessa erilaisiin harjoitteluihin suhtaudutaan kuitenkin varauksella, sillä sääntelemättömät työharjoittelut saattavat luoda riskin hyväksikäytölle.

Rohkaisua ja realismia

Kouluttajan näkökulmasta työelämäinfojen pitäminen asetti haasteen: kuinka tarjota sopivassa suhteessa sekä rohkaisua että realismia? On oltava kannustava: panostakaa kieliopintoihin jo vastaanottokeskuksessa – se kannattaa! Samanaikaisesti on kuitenkin oltava rehellinen: työllistyminen ei ole helppoa. Pitää siis kannustaa avoimuuteen ja joustavuuteen haettavien työpaikkojen suhteen, mutta samalla muistuttaa, että kaikkeen ei pidä suostua ja oikeutensa pitää muistaa.

Päällimmäisenä tunteena koulutusten vetämisestä jäi mieleen kuitenkin niiden palkitsevuus. Itselle täysin arkipäiväinen tiedonjyvänen saattoi mullistaa toisen maailman.  Oppiminen oli myös molemminpuolista ja koulutustilaisuuksien aikana opin Eritreasta enemmän kuin koskaan.

120 osallistujaa

IOM:n järjestämät koulutustilaisuudet järjestettiin arabiaksi ja tigrinjaksi pilottivokin asukkaille.

Koulutusten lisäksi pilottihankkeessa laadittiin työelämäesitteitä, joita on saatavilla suomeksi, englanniksi, arabiaksi ja tigrinjaksi. Esitteen tavoitteena on toimia helposti luettavana perusohjeena suomalaisen työelämän periaatteista ja turvapainhakijan muistilistana työnhakutilanteessa. Se on vapaasti käytettävissä turvapaikanhakijoiden kanssa toimiville tahoille.

 

Linkkejä:

Pilottihankkeen työelämäesitteet:

http://iom.fi/en/node/173

The English version of this text:

http://iom.fi/en/encouragement-and-realism-how-get-job-finland-asylum-se...

EU:n komission taitoarviointityökalu:

http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1412&langId=en

EU:n sisäisten siirtojen ohjelma

http://eea.iom.int/index.php/what-we-do/eu-relocation

IOM:n ihmiskaupan vastaisesta työstä:

https://www.iom.int/counter-trafficking

http://iom.fi/fi/node/44

IOM:n kotouttamis- ja koulutustyöstä:

https://www.iom.int/migrant-training-and-integration

http://iom.fi/fi/node/55

Kirjoittaja on IOM:n työntekijä, joka osallistui pilottihankkeen toteutukseen syksyllä 2017.

IOM:n blogien kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n virallista kantaa.
Voit kommentoida kirjoituksiamme ja kuulisimme mielellään palautteesi. Toivomme että kommentit ja kysymykset ovat rakentavassa hengessä kirjoitettuja. Vastakkaisia näkemyksiä saa toki esittää mutta toivomme että ne perustellaan huolella, yleisesti luotettaviin lähteisiin tukien.
Blog category: